Taas vähän niin kuin vahingossa löysin KAL yhteisneulonta aloituksen. Merja Ojanperän facebook-sivuilta vahingossa huomasin ilmoituksen yhteisneulonnan aloituksesta ja päätin lähteä mukaan. Onhan Ojanperä ainakin neulontapiireissä tunnettu nimi, joten varmasti tulisi kauniit sukat. Tarkoituksena oli neuloa pitsisukat. Olin kerran aikaisemmin jo yhdet pitsisukat saanut onnistuneesti aikaiseksi ja se tapahtui Keijukaiset-KAL yhteineulonta ryhmässä.
TÄSTÄ pääset lukemaan minun Keijukais tarinan.
Ensimmäinen osa ohjeesta julkaistiin ja tässä vaiheessa kun ohjetta tarkastelin, näytti se niin niin niin niin vaikealta, että meinasin jättää koko jutun. Päätin kuitenkin aloittaa. Tarkemmin ohjetta tutkaillessa huomasin, että siellä on myös sitä apupuikon käyttöä. Apupuikon käyttöä olen joskus kokeillut ja erittäin hankalaksi todennut. Varmaan siihen on pitsien neulominen aikaisemminkin tyssännyt. Apupuikon käyttö vaatisi minulta kovasti harjoitusta.
Aloittamista ja purkamista
Aloitin, purin, aloitin, purin… Vihdoin monen purkamisen jälkeen pääsin alkuun. Virheitä kuitenkin tuli tai ainakin siltä näytti. En antanut niiden kuitenkaan häiritä. Sitten tuli kohta missä piti se apupuikko ottaa käyttöön. Kokeilin, kokeilin ja taas kokeilin, ei vaan onnistunut. Huomasin, että jostain syystä en vaan pystynyt seuraamaan ruutupiirrosta. Erilaisia merkkejä oli perätysten ja menin jatkuvasti sekaisin. Yhden illan yritin ja sitten löin hanskat tiskiin. Päätin kuitenkin, että ehkä vielä joskus.
Hieman ahdisti kun en vaan osannut. Apua olisi varmasti saanut kyseisestä KAL ryhmästä, mutta kiinnostus oli jo mennyt. Tämän epäonnistumisen laitoin jossain ajatuksen syövereissä myös vallitsevan korona tilanteen syyksi. Ajatus oli ihan jossain muualla. Mutta kyllä minä vielä joskus niitä pitsisukkia taas kokeilen. Pitsisukka on kuitenkin alkanut hieman kiinnostaa, vaikka en sitä itselleni helposti tunnustakkaan. Aloitin uusien Keijukaiset-pitsisukkien tekemisen, jotta saan tähän perään onnistuneen kokemuksen pitsisukkaan.
Kirjoneulesukka on mun juttu
Kirjoneulesukkien tekeminen on kyllä minun juttu. Vaikka en ole mikään kirjoneulemestari, mutta niiden neulominen on minun mielestä kovin iloista ja värikästä puuhaa. Pidempään jo olen kärsinyt halusta suunnitella oman kirjoneulesukan. Alkaakohan kohta olla jo sen aika, kyllä ja sitten vaan sitä odottelemaan.
